Kevät horroksesta eteenpäin.

Nyt täräytän vain valmistuneita läjän eetteriin. Sukkia on valmistunut, koska olen osallistunut Ravelryn Kahelien KAL:ien suureen sukkahaasteeseen.

Malli: Petäjät (rav it)

Puikot: 2,25 mm

Lanka: Regia 4-fädig, noin 60 g.

Malli: Vanya (rav it)

Puikot: 2,25 mm

Lanka: Posh Yarn Pamela, noin 75 g.

Malli: Devon (rav it)

Puikot: 3,00 mm

Lanka: Handun perussukkalanka, noin 65 g.

Nyt palaan virkkuukoukun ja matonkuteiden pariin. Kummallista miten näin keväisin aina iskee ihan hirveä virkkausmojo. Pyörylä on kasvanut jo tuosta kuvastakin vähän. En tiedä mistä idea pomppasi, mutta sain vain päähäni virkata ohuella puuvillalla ikäänkuin ympäri matonkuteen. Matonkuteet on itse silputtu roskiin matkalla olleista vaatteista jotka eivät enää olisi kelvannut kierrätykseen. "Loimena" on Novitan Kotiväkeä ja uhkaavasti näyttää sille, että tästä jopa tulee mini-matto.

Huiiii...

Aika rientää niin, että mukana ei pysy ja mitä enemmän aikaa kuluu niin sitä laiskempi (lue kauhusta kankeampi) olen aloittamaan blogin päivityksen. Kotimaan kamara kutsui takaisin jo tammikuun lopussa. Tovi meni totutellessa elämän menon muutokseen ja ihmetellessä kaikenlaista.

Neuleita ei ole kauheasti valmistunut. Suurin voitto on nämä sormikkaat jotka olen aloittanut jo vuonna 2010. Muutaman kerran toki tässä välissä olen niitä neulonut, mutta aina jossain vaiheessa ne jäivät kesken, kun oli jotain mielenkiintoisempaa tekemistä mukamas.

Malli: Eve, m koko (rav it)

Puikot: 2,25 mm

Lanka: WM Pure, Herzblut n. 80 g

Näistä opittua on se, että kannattaa ostaa kunnollisia siemenhelmiä. Käytin näihin jotain halppis-helmiä ja niiden reiät olivat satunnaisen kokoisia eli käytin aikaani siihen, että kokeilin helmiä toisensa perään jotta löysin ne yksilöt joiden läpi lanka meni kaksinkerroin.Sormikkaat ovat kyllä hienot ja aion neuloa lisää suunnittelijan malleja.

Neuloin Veeran Something Silver-takin äidille. Se on edelleen hieman kesken, koska pitää päästä sovittamaan hihojen ja helman pituus ja lisäksi uupuu napit. Itsellekin haaveilen neulovani saman mallin joskus. Elämään on tunkeutunut uusi väline joka taitaa viedä aikaa kiitettävästi. Saanko esitellän uuden perheenjäsenen Ruusan.

Majacraftin Rose oli haaveissa ja viimein päätin tilata sen Villavyyhdistä.

Elämää

Aikaa on ehtinyt taas kulua ihan riittävästi edellisestä kirjoituksesta. Täytyi tarkistaa Ravelrystä olenko saanut jotain aikaiseksi tällä välillä ja onhan siellä peräti jotain valmista ja pari aloitettua. Jotenkin on tuntunut, että en ole edes neulonut juurikaan muutamaan kuukauteen. Irish Mosh Shawl (rav it) on jo kotona odottamassa pingoitusta paremmalla ajalla.

Kotona olen käynyt kaksi kertaa keväällä tai siis Suomen syksyn aikana. Ensimmäinen reissu oli suunniteltu ja toinen heti perään johtui siitä, että isäni nukkui äkillisesti pois. Olen tyytyväinen, että ehdimme käydä kotona kuukautta ennen isän kuolemaa ja nähdä vaikkakin nopeasti, mutta suoraan sanoen edelliset kaksi kuukautta (loka-marras) on hurahtanut hirveässä väsymyksessä ja turtuudessa. En edes oikein tajua, että on melkein Joulu, vaikka kaupassa renkutetaan joululallatuksia ja joka paikassa on koristeita. Hetken aikaa jo toivoin, että olisin jo päässyt kotiin lopullisesti, mutta toisaalta sitten olisi jäänyt näkemättä esimerkiksi nämä veijarit Taronga Zoossa.

Kyllä olisin voinut itsekin oikaista varjoon pakoon hellettä.  Noin +30 astetta (ja hurjan korkea UV-säteily) sai sekä eläimet että ihmiset etsimään varjoa pitkin päivää. Isot kengurut ainakin eläintarhassa osasivat ottaa rennosti eivät välittäneet turisteista.

Koala aitauksen luona piti viettä tovi, jos toinenkin (ah, varjoa) ja odottaa josko yksikään eläimistä suostuisi liikahtamaan edes hitusen, että tietäisi niiden olevan ihan oikeita eikä täytettyjä. Viimein yksi korjasi asentoaan sen verran, että saatoimme uskoa niiden aitouteen.

Tasmanian tuholainenkin suostui tulemaan kurkistamaan meitä pienen odotuksen jälkeen suojistaan. Taustalla kuului välillä melkoisia karjaisuja ja tiedän äänen kuuluvan näille eläimille, mutta en tiedä olivatko ne nauhoitettuja vai ääntelikö toisen aitauksen yksilö muuten vain.

Sarjassamme etsi kuvasta eläin.Vapaaehtoinen työntekijä vinkkasi meille kauenpaa, että äkkiä katsomaan jotain seuraavalla aitauksella. En edes tiennyt ensiksi mitä pitää katsoa. Kuulemma nämä arat elukat ei kauheasti näyttäydy vierailijoille ulkoaltaallaan. Vesinokkaeläin on siis haukkaamassa happea uintikierroksensa välillä.

Kirahvit ei tietysti liity mitenkään Australiaan, mutta voiko tuollaista "pikkuista" poikasta vastustaa, varsinkin sen tullessa tuijottelemaan parin metrin päähän suoraan meitä uteliaana. Aikuiset yksilöt pitivät sopivan etäisyyden ihmisiin.

Conic

Näin mallin Ravelryssä ja tiesin, että minun pitää neuloa se ennemmin tai myöhemmmin. Kerrankin pääsin aloittamaan samantien innon ollessa suurimmillaan ja valmista tuli 2,5 viikossa. Pitäisi siis vähentää kotonakin ufojen määrää jotta pääsisin aloittamaan uuden työn heti suurimmassa huumassa.

Malli: Conic (rav it)

Lanka: WM Lace-Garn värissä MOBJ

Puikot: 3.00, 3.5 ja 2,75 mm

Tämän myötä innostus Wollmeisen lankoihinkin on vähän palaamassa ja usko omiin kykyihin neuloa itselle sopiva ihka oikea vaate. Langan väri on siis My old blue jeans ja farkkukankaalle kyllä näyttääkin. Sinisen sävyt vaihtelevat harmahtavasta kirkkaaseen.

Tästä tuli käyttövaate ja sitä ei tarvi asetella mitenkään erityisesti. Kunhan heittää niskaan ja ei kun menoksi. Etulipareet yltävät venyttämättä vaikka kiinni asti, mutta yhtä lailla sitä voi pitää ihan aukikin tai jotain siltä väliltä.

Rakenne ei kauhea hyvin näy kuvissa, mutta se oli mielenkiintoinen. Selkäranka neulottiin ensiksi ja sitten hihat pyörönä ja lopuksi joustinreunus reunaan. Ainoa ärsyttävä vaihe oli silmukoiden poimiminen ja siinä vierähtikin aikaa. Molemmilla puolilla homma piti tehdä kolmesti, kun aina oli liian vähän tai paljon silmukoita. Mielessä kutkuttelee ajatus neuloa toinen samanlainen jonain päivänä, kunhan pääsen metsästämään kaupasta lisää Lace-Garnia. Tänne asti en sentään viitsi alkaa tilaamaan.

Eilen tuli käytyä pitkästä aikaa kameran kera kävelyllä. Kummallisesti pitkään samassa paikassa asuessa unohtuu kuvaaminen ja useamman kerran ollaan muistettu vasta myöhemmin, että olisihan sen kameran voinut ottaa mukaan matkaan.

Hassua valmistautua täällä kesän tuloon, kun kotimaan lehdistä voi lukea tulevista pakkasöistä ja syksystä. Täällä on lehtipuihin tulossa lehdet ja joka paikka vihertää keväisesti. Onhan täällä toki aina vihreitä kasveja paljon, mutta silti eron huomaa talvikuukausiin. Ehkäpä pääsen ulkoiluttamaan kuvausrekvisiittana ollutta kesämekkoakin ulkona viimein. En ole aiemmin tarjennut sillä vaan visusti vielä edellisellä viikollakin kuljin pitkissä lahkeissa ja hihoissa. Viimeisimmät kuvat on sentään kuvattu t-paidassa ja capreissa, tosin välillä meinasi kyllä hampaa kalista varjossa eilen.

Onko pakko...

...keksiä otsikko. Ei ole runosuonta annettu joten montako kertaa kehtaa laittaa otsikoksi vaikkapa sukat tai mallin nimen? Ehkä muutkin kärvistelee saman asian kanssa? Onko sillä loppujen lopuksi väliä edes.

Ravelryssä oli ja meni Ravellenic Games 2012 kisat ja minä osallistuin mahtipontisesti neulomalla ohuesta langasta neuletakin itselleni. Ei mennyt niinku Strömsössä taaskaan. Neuloin niin paljon ja nopeasti kuin jaksoin ja sain kyllä työn ajoissa.

Malli: Slow line (rav it)

Lanka:  Cascade Heritage Silk, noin 4 vyyhtiä

Puikot: 4,00 mm

Neuleessa ei ole kuin yksi vika, selkäosa on liian leveä joten takki valuu ikävästi alaspäin auki pidettäessä. Pikkiriikkinen mallitilkku jonka neuloin ei kertonut totuutta, kastelu venytti neuletta reippaasti. Kun neuletta pitää kiinni niin se istuu kyllä nätisti joten kyselin jo Ravelryssä vinkkejä ja täytyy kokeilla niitä kotiin päästyäni sitten joskus. Purkaminen ja uudelleen neulominen ei ollut ensimmäisenä omalla listalla. Lanka on kyllä niin kivan tuntuista, että jos en saa mitään järkevää korjausta tehtyä niin sitten päädyn purkuun ja uusintaan.

Piti neuloa jotain helppoa ja pientä edellisen jälkeen joten tartuin sukkalankoihin ja ajattelin tehdä itselleni sukat. Ei mennyt nekään niin kuin piti, tuli vähän turhan isot omaan jalkaan joten mies sai nätit sukat. Jospa sitä sitten seuraava kerta toden sanoisi itsellekin. Jalat kuvissa on taas vaihteeksi omani.

Malli: Broken Seed Stitch Socks (rav it)

Langat: Drops Fabel,Yarngrimoire Pick-a-sock, Medicated Merino Soliloguy Sock Yarn

Puikot: 2,75 mm

Ohje ei varsinaisesti ole ohje vaan oletuksena on, että osaat neuloa perussukat. Minä aloitin varpaista käyttäen Knittyn mainiota ohjetta ja lisäsin niin, että yhteensä silmukoita oli 64. Pikku hiljaa tuo tapa neuloa sukat alkaa tulla tutuksi, mitä nyt en tosiaan osannut mitoittaa jalkaterän pituutta oikein. Muuten olisin voinut purkaakin sukkia, mutta neuloin nämä pikku nöttösistä jotka jäivät muista projekteistä, ei oikein innostanut enää pätkiä lankaa lisää, kun purkaessa ne olisi kuitenkin ollut solmussa keskenään. Langan päitä oli pääteltävänä sellainen määrä, että yksi ilta meni niiden parissa väkertäessä. Nyt voisi sanoa, että rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä. :D

Grace

Sukkahinku iski joten piti Ravelryssäkin kysellä sopivaa ohjetta ja ajatuksena oli jotain vähän pitsistä. Grace-sukat Knittysta iskivät heti, kun joku vinkkasi ne joten samantien ne päätyivät puikoille.

 

Malli: Grace (rav it)

Lanka: Cascade Heritage Solids, ihana väri nimeltään mustard (numero 5652)

Puikot: 2,75 mm

Malli aloitettiin varpaista ja muistaakseni tein isomman koon mukaan, jostain syystä en ole muistanut merkitä ylös. Lankaa kulutin arviolta 70 grammaa ja ainoa muutos oli nyppyihin lisätty yksi ylimääräinen silmukka. Ohjeen mukaan tehtynä nypyt olivat niin pienet, että hädintuskin näkyivät. Päätin, että jos kerran teen ne niin teen sellaiset, että ne myös näkyy.

Nämä on aloitettu kuukausi sitten jo, mutta innostuin osallistumaan Ravellenic Games-kisoihin ja se kisaneule vei 16 päivää välistä, sukkien viimeistelyyn meni lopulta vain muutama tunti. Mallineule oli helppo ja opin sen ulkoa joten sukkia pystyi neulomaan ilman kaavion tuijottamista.

Yleensä en laita tänne blogiin näkyviin purkuun menneitä keskeneräisiä, koska niitä kertyy säännöllisesti. Joskus niitä kertyisi enemmän kuin valmistuneita, saatan kokeilla langasta useampaakin asiaa ja neuloa vaikka sukkia mallikuvion verran ja todeta, että ei toimi ja purkaa tekeleen pois ja kokeilla jotain muuta. Kuuluu ikäänkuin omaan neulontaprosessiini yrittää löytää lanka ja ohje jotka sopivat toisiinsa.

Malliesimerkki sukasta, neuloin ensimmäisen varpaita vaille valmiiksi ja totesin, että ei toimi ei, purkuun. Purkaminen nyt vain kuuluu osana harrastukseen vaikka se aina kismittääkin. En vain osaa tehdä työtä loppuun, jos jokin siinä ei vain toimi mielestäni. Vaihtoehtona on joko työntää kaappiin ufoutumaan tai purkaa reilusti heti pois.

Blubb, blubb, blubb

Ihastuin huivimalliin heti, kun näin sen Ravelryssa, mukana oli huivilankaa sopivassa värissä joten ei muuta kuin neulomaan. Kolme viikkoa tämä taisi viedä, mutta oli oikeasti nopea neulottava, kun kerran oppi kaavion ulkoa sitä oli helppo toistaa. Sitkeä flunssa on vienyt mehut ja en jaksanut koittaa parempia kuvia, vaikka niin suunnittelinkin eli huivi on todellisuudessa tumman sininen kuten ylemmässä kuvassa tai jopa tummempikin. Ravelrystä löytyy miljoona huonoa kuvaa lisää. :)

Malli: Blubb, blubb, blubb (rav it)

Lanka: TeeTee Elegant, vajaat 2 vyyhtiä

Puikot: 3,75 mm 

Kasvatin huivia vähän isommaksi tekemällä ylimääräisiä toistoja mallikuviota. Ei ole tullut mitattua kuinka iso huivi on, mutta toisaalta eipä sitä ole kunnolla pingotettukaan. Olen unohtanut ostaa nuppineuloja joten tyydyin uittamaan huivin kunnolla ja levitin kuivumaan pyyheliinan päälle oiottuna ja mitä nyt käsin sain venyteltyä sitä. Edelleen pidän tuosta mallikuviosta ihan hulluna ja teeteen Elegant on melkeinpä lempi huivilankaani.