Mistä tietää, että tauko oli liian pitkä? No siitä etten edes muistanut salasanaani enää ollenkaan. Blogi on kärsinyt heitteillejätöstä pidemmän aikaa, mutta nyt koitan taas ryhdistäytyä ja napsia valmistuneista töistä kuvia.
Sopivasti helteillä valmistui tilkkutäkki. Hikistä hommaa istua työn alla ensiksi ompelukoneella ja sitten sohvalla, koska ompelen käsin tuon reunakaitaleen nurjalle. Ja ei, ei helle ole sulattanut viimeisiäkin aivosolujani. Tein täkin sohvan suojukseksi eli istuintyynyjen suojaksi olohuoneen sohvalle. Ei tarvi komennella kyläileviä koiria tai lapsia sohvalta pois vaan suojuksen saa aina helposti nakattua koneeseen sen likaannuttua. Tuo on virallinen selitys, vaikka totuus on, että yleensä sotkijat ollaan kyllä me isäntäväki ihan itse. Materiaalit on sellaiset, että täkin voi pestä 60 asteessa huoletta.
Tai ainakin pitäisi voida. Valitettavasti taustan mintunvärinen puuvillalakanakangas päästi väriä ensimmäisessä 40 asteen pesussa heti ja värjäsi osan kankaista mintunsävyiseksi. Pahiten värjäytyneet kankaat ovat Modan kankaita. Käytin peiton tilkkujen keskellä sarjan Little Black Dress kankaita eli ostin ns. charm packin eli 42 kappaletta viiden tuuman neliotilkkuja. Jännästi Eurokankaan palalaaristä ostamani käsityöpuuvillat ei ole ottanut joko ollenkaan väriä tai hyvin vähän. Tiedänpä tästä lähtien pestä taustakankaan suosiolla yksinään ennen peiton kokoamista.
Kankaiden alkuperäiset värit näkyvät tässä keskeneräisessä vaiheessa otetussa kuvassa. Taustalla näkyy sohvatyynyt joihin ompelin päälliset myös jokin aika sitten. Kangas oli jälleen kerran Eurokankaan palalaarista, tällä kertaa tosin paksun sisustuspuuvillan puolelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti