25.8.2010

Elämää kesän jälkeen

Mihin se aika oikein rientää ja mitä ihmettä minä olen tehnyt tässä välissä? Kehrääminen värttinällä ainakin on vienyt aikaa ja se on syönyt myös muuta käsityöaikaa kiitettävästi.

Merinoa 95 grammaa ja noin 440 metriä.

Tästä kaksi säikeisestä tulee jonain päivänä huivi itselle. Ensimmäinen kehräämäni oikea lanka pääsi puikoille ja siitä syntyi sateenkaaren väriset kämmekkäät. Jotenkin nämä naurattaa itseäni, miten ylpeä sitä voikaan olla jostain näin pienistä ja vain koska olen tehnyt ne kokonaan käsin ihan itse! Oikeassa ovat kaikki jotka ovat kehuneet kehruun olevan addiktoivaa puuhaa, minä olen jäänyt koukkuun. :D

Malli: Nalu Mitts by Leila Raabe (rav it)
Lanka: Itse kehrätty BFL
Puikot: 3,25 mm

Olen kaivellut vanhoja töitä esiin ja koetan kampittaa ne ennen kuin saan luvan tarttua tuohon huivilankaan tai mihinkään muuhunkaan uuteen työhön. Kuinkahan kauan maltan :) ennen kuin sorrun.

2 kommenttia:

ArualMaria kirjoitti...

Kyllä sitä saakin olla ylpeä ja tyytyväinen, kun katselee aikaansaannoksiaan. Olisi se niin hienoa osata kehrätä. :)

Mari kirjoitti...

Kehrääminen on yllättävän helppoa ja halpaa :D Isoin ongelma taitaa olla ajan puute, koska sitä kuluu ja paljon.