Virkkausta vaihteeksi

Hexagon Blanket etenee hitaasti mutta varmasti!

Ihan vähän huolettaa riittääkö materiaalit tähän, virkkasin noin 200 palaa joita yhdistelen viimeisellä kerroksella toisiinsa. Nyt yhdessä on jo 64 palaa ja joudun tekemään vielä lisää paloja, koska haluan ihan reilunkokoisen peiton lämmittämään! Alkuperäisiä jämälankoja on jäljellä vielä vähän, mutta olen kyllä joutunut ostamaan lisää tätä varten turkoosia, valkoista, vihreää ja sinistä. Pitäkää peukut pystyssä, että värikkäät jämälangat riittävät noihin keskustoihin (tai kohta mä kinuan täällä teidän 7 veljestä jämiä)!

Honeybee Cardigan

Malli: Honeybee Cardigan by Laura Chau (Rav it)
Lanka: Wollmeise 100 % Merino Superwash ja Sockenwolle 80/20 Twin
Puikot: 3,5 mm ja 3,75 mm

Uskomatonta miten riittoisaa lankaa tuo Wollmeise on, minulla kului yhteensä vain 2,5 vyyhtiä lankaa tähän työhön! Väri on muuten Mistelzweig ja käytin sekaisin Twinia ja 100% merinoa, koska minulla sattui olemaan molempia. Eroa ei mielestäni neuleessa huomaa joten aion toistekin sekoittaa laatuja keskenään mikäli on tarpeen.

Ohje maksaa, mutta on ehdottomasti hintansa arvoinen. Olipa ilo neuloa tätä, kun ei tarvinnut miettiä mitä tekisi vaan noudatti ohjetta kirjaimellisesti ja hyvä tuli. Erityisesti pääntie aiheuttaa hymyn naamalle edelleen, koska I-cord päättely onnistui heti kerralla kunnolla. Itse asiassa tämä oli suorastaan uskomaton suoritus minulta, missään kohtaa ei tarvinnut säveltää omiaan ja yhtään silmukkaa ei tarvinnut purkaa ja neuloa uusiksi. Koko neule on neulottu pyörönä saumattomasti joten pääteltävien langanpäiden määrä oli vähäinen. Mallineule on vähän työläs neuloa, mutta suhteellisen kivuttomasti säin tikutettua vartalo-osan kuitenkin.

Ainoa huomautus ei liity neuleeseen vaan siihen, että kannattaa pestä peili ennenkuin ottaa itsestään kuvia sitä kautta, öhöm. Tietysti huomasin sen vasta nyt koneen ruudulta. Huomasin viime viikolla, että kameran linssissäkin on ollut tahra ties kuinka kauan.

Jämälankojen tuhoaja

Kääk, minä tein sen taas. Aloitin uuden työn, mutta onneksi sentään yritän tuhota vanhoja jämälankoja urakalla. Käytän vanhat Novitan 7 veljekset ja vastaavan paksuiset villalangat tähän peittoon. Suosittu ohje löytyy Attic24:stä. Valmiina on tällä hetkellä noin 80 lappua, tosin viimeinen kerros uupuu, koska yhdistän palat lopuksi sillä viimeisellä kerroksella. On uskomattoman hauskaa sommitella värejä yhteen! Varsinkin kun minulla on paljon todella pieniä nöttösiä lankaa jotka voin nyt käyttää pois!

Never ending story...

Ei mitään valmista esiteltäväksi auringon alla, olen tikuttanut sileää 3,5 mm puikoilla ja suristellut ompelukoneella ainakin tuplasti ylinopeutta.

Tällä neuletakilla on sentään mahdollisuuksia päästä valmiiksi asti ja vieläpä ihan inhimillisessä ajassa. Mukava lanka on jouduttanut edistymista, piti tarkistaa Ravelrysta milloin olen aloittanut ja siitä on vain kaksi viikkoa. Jotenkin kuvittelin, että työ on ollut kesken jo vaikka kuinka kauan. Kummallista.

Muistaakohan kukaan enää tätä? No ei se mitään, en minäkään ollut muistaa. Sunnuntaina Strömsötä katsellessa tuli ahaa elämys ja kaivoin ompelukoneen esiin ja testasin tikkaamista uudemman kerran. Kone suvaitsi tehdä siedettävää jälkeä joten pientä edistymista on havaittavissa.

Valmistuminen ei ole näköpiirissä ihan heti, mutta vastahan se on ollut työn alla reilu 10 kuukautta. Tavoitteeksi voisin ottaa vaikka Juhannuksen...

Korvakorut

Korujen teko putki jatkui tänään korvakoruilla, en muistanutkaan kuinka kivaa korujen teko on parhaimmillaan. Joskus on vain tuntunut, että mitään valmista ei synny vaikka kuinka koettaa!

Indian summer: sterlinghopeaa, makeanvedenhelmiä, fluoriittia ja sitriiniä. Pituutta korvakoruilla on yhteensä noin 7 cm.

Nuppu: sterlinghopeaa ja makeanvedenhelmiä.

Molemmat korviksen ovat omaan käyttöön ja tykkään paljon! Hopeaa pitäisi kai tilata taas lisää joskus. Neulonta on viime aikoina vienyt voiton kaikesta muusta, mutta koruiluun onneksi palaan aina uudelleen ja uudellen, kivaa se on.

Loskan keskellä

Ihmeiden aika ei ole ohi, tartuin korutarvikkeisiin pitkästä aikaa ja sain jopa jotain valmista aikaiseksi. Loskan ja harmauden keskelle aurinkoa ja väriä olkaa hyvät:

Säröakaatit olen tilannut Helmiliinalta ja ne ovat todella isoja n.10 x 14 mm, valmis koru painaa muhkeat 40 grammaa.

Lisää Wollmeisen 100% merino superwashia on kotiutunut: vasemmalta oikealle WD Okzident, Jeton, WD Orient ja Vroni (medium). Hepreaa? Niin minustakin aluksi tuntui, kun tankkasin värejä ja ihme nimityksiä jotka asiaan vihkiytyneet osasivat mennen tullen. Nyt ne ovat tulleet minulle jo tutuksi. Vähän ihmettelin aluksi mikä niissä langoissa nyt niin hienoa on, mutta nyt olen ehkä vähän hurahtanut. Ihan vähän vaan.

Väriä...

Rakastan vihreää. Isoimmat aarteeni ovat päässeet puikoille: Rowanin Kidsilk Haze muotoutuu huiviksi ja Wollmeise neuletakiksi, toivottavasti!